Esimakua vuoden päähän.

Nyt kun on parin päivän kamalista päänsäryistä selvitty, niin voi taas harjoitella tätä bloggaamista. Ajattelin että voisin kirjoittaa tällä kertaa meidän tulevista häistä. Eli me ollaan menossa naimisiin vuoden päästä elokuussa. Tarkemmin 27 päivä. Oon tästä ehkä eniten innoissani. Ja varsinkin kun kaikki tuntuu menevän niin helposti ja stressittömästi eteenpäin. Stressitön on ollu mulle täysin vieras sana. Oon yleensä niin kamala stressipesäke, että saan helposti ihmiset mun ympärilläkin stressaantuun. Mutta nyt ajattelin alottaa häiden suunnittelun ajoissa, ettei sitten tarvi silloin vuoden päästä tarvi ottaa turhia paineita. No oonkin jo ostanu hääpuvun, sormuksen ja muut korut. Meillä on aivan upea hääpaikka valmiiks varattu ja ruuat, koristelut, koristelut ja muut tulee tilan puolesta. Siellä laitetaan kaikki valmiiks ja siivotaan. Eli meidän ei tarvi seuraavana päivänä mennä sinne siivoileen tai miettiä mitään muutakaan paikan suhteen. Ja kun paikka on kaunein ikinä näkemäni.

Suurin osa on siis hoidettu. J.n pukukin on katottu valmiiks käydään viel testaamassa värejä ja muuta. Budjetti meillä on aika pieni, koska ei haluta isompaa omaisuutta laittaa yhteen päivään, vaan nauttia loppu elämästäkin. Ilman lainaa häistä.. Toki me halutaan myös nauttia häistä. Eli ei me myöskään siis mitään semmosta maistraattivihkimistä haluta suorittaa. Eli näiden väliltä me mennään.

Halutaan sukulaiset juhlimaan meidän suurta päivää ja ihan muutama kaveri on kutsuttu. Yhteensä 67 henkeä on tällä hetkellä, meidät mukaan luettuna. Mutta tiedämme myös ettei kaikki pääse paikalle, joten vieras määrä siitä vielä laskee. Itse olen kertonut äidilleni ja hänen miehelleen ja tulevalle kaasolleni. Puoliskoni ei ole kertonut vielä kellekkään. Kuulemma aikoo kertoa miun kanssa siitä, sitten kun mennään sinne seuraavan kerran. Sen jälkeen voi sitä muillekkin kertoa.:)

Hääpuvun ostin käytettynä netistä. Puku on aivan ihana ja täydellinen. Laitan kuvia sitten vuoden päästä häiden jälkeen. J lukee tän kumminkin ja itse olen sitä mieltä ettei miehen kuulu nähdä pukua ennen kun vasta kun meidät vihitään. Joku muu saa olla erimieltä ja hyvä niinkin. Mutta se on itseasiassa meijän molempien henk.koht. mielipide, että puku nähdään vasta kun kävelen alttarille. Puku ei ihan viel mahdu mun päälle. Mutta onhan mulla vuosi aikaa pudottaa painoa;)

Sormuksen, korvikset ja kaulakorun ostin kultajousesta. Mikä on mun luotto korun ostopaikka. Ostan sieltä melkein aina omat paremmat korut ja usein myös lahjoja tulee sieltä ostettua. Meijän kihlasormukset ostettiin samasta paikasta myös. I like! Ostin käteen siron sievän yhden korun ja tiaran glitteristä. Sieltä kun löyty koruihin sointuva tiara ja koru.

Hääpaikka meillä on semmoinen vanha linna. Aivan ihana paikka. J tykkää kaikesta vanhasta ja historiallisesta, joten sitäkin ajateltiin kun meillä oli kaksi paikkaa mistä valittiin. Toki tuolla linnalla päästään myös halvemmalla ja helpommalla. Mutta vielä  kun paikka oli kauniimpi ja tunnearvollisempi, niin ei tarvinnut kauempaa miettiä. Meidän häistä tulee kyllä aivan täydelliset ja meidän näköiset. Ja pääasiahan on se, että me saamme toisemme.

Tässä nyt oli vähän esimakua meidän elämän tulevasta tärkeästä päivästä. Tähänkin aiheeseen palaan varmasti monesti vielä tässä blogissa. Mutta toistaiseksi ei ole aiheesta enempää kerrottavaa. Nyt iltapalalle ja nukkumaan. Kauniita unia mahdollisille lukijoille. Kiss and hug Ü


-A-

Alku aina hankalaa.

Muutamia viikkoja takaperin, tuli ehdotuksia, että mun pitäis alottaa bloggaaminen. Sen jälkeen olen sitä paljon miettinyt ja nyt päätin että voisihan sitä kokeilla. Tässä sitä nyt ollaan alottamassa. Pyydän jo anteeksi, jos joku tätä lukee. Mutta varmasti tää tästä paranee ajan myötä!

Eli alotetaas, olen pian 24- vuotias nuoren naisen alku. Statukseni on toistaiseksi avopuoliso. Ens vuoden häiden jälkeen sekin status muuttuu.;) Puoliskoni J.n lisäksi perheeseemme kuuluu myös koiramme ja hamsteri. Meidän ihana pieni perheemme<3

Olen myös vakityössä käyvä. Tosin nyt olen myös haaveillut alan vaihdosta. Selän ongelmien vuoksi en ole sitä voinut tehdä, ennen kuin nyt, kun fysioterapeutti sanoi että alan vaihto ei ole ongelma. Olenkin selvitellyt ja yritän päästä tämän vuoden puolella opiskelemaan oppisopimuksella. Voinkin tarkemmin kertoa aiheesta jos ja kun asiat etenee johonkin suuntaan.

Tämä miun blogi ei ole varsinaisesti mihinkään tiettyyn kategoriaan liittyvä. Vaan lähinnä kaikkeen mitä elämässäni tapahtuu. Eli pääsääntöisesti perheeni arkeen, tuleviin treenaamisiin, ruokavalio muutoksiin, häihin ja mahdollisiin opiskeluihin ja mitä tässä elämässä tulee vastaan. Niin ilot kuin surut. Tervetuloa seuraamaan Elämää meidän tavalla.:)

-A-